Kuvittele itsesi makaamaan sängylle. Heräät ja et oikein tunnista paikkaa, jossa olet. Yrität nousta ylös, mutta kehosi ei tunnu tottelevan. Huomaat myös olevasi sängyn kaiteiden ympäröimänä. Et pääse nousemaan. Huoneen ovi avautuu ja sisään astuu kaksi henkilöä, heissä on jotain tuttua, muttet täysin tunnista heitä. He tulevat sänkysi viereen ja ottavat peiton yltäsi puhuen jotain wc:hen menosta. Sängyn laidat lasketaan ja sinua tartutaan hartioista ja jaloista. Yhtäkkiä olet sängyn laidalla istumassa.
Miltä kyseinen tilanne sinusta tuntui? Mitä luulet, miten reagoisit, jos olisit oikeasti vastaavanlaisessa tilanteessa? Voisiko se aiheuttaa sinulle pelkoa tai ahdistusta? Vastustelisitko, kun Sinulle vieraat ihmiset avustaisivat sinut sängyn laidalle, ilman, että tiedät kunnolla mitä tapahtuu? Olisiko kehosi valmis ylösnousuun mahdollisesti pitkän yön jälkeen ilman kehon herättelyä?
Mistä muuttunut käyttäytyminen johtuu?
Muistisairaudet ovat elimellisiä aivosairauksia. Ne aiheuttavat muutoksia aivoihin ja edetessään muuttavat ihmisen toimintakykyä ja käyttäytymistä. Käyttäytymisen muutokset ilmenevät eri muistisairauksissa eri tavoin ja muutoksissa on vaihtelevuutta sen mukaan, millä aivoalueilla sairaus on. Käyttäytymisen muutokset koetaan usein hankaliksi ja ne helposti leimaavat muistisairaan ihmisen yleisesti hankalaksi, aggressiiviseksi, yhteistyöhaluttamaksi, levottamaksi tai karkailevaksi. Muuttuneesta käyttäytymisestä näkee käytettävän myös termejeä käytösoireet tai käytöshäiriö. Näillä termeillä on kuitenkin vivahde ero ja suosin käytettävän termiä muuttunut käyttäytyminen. Perustelen tätä vielä tekstissä myöhemmin.
Keskeistä on selvittää ja pyrkiä ymmärtämään syyt käyttäytymisen muutosten taustalla ja räätäläidä hoito yksilön tarpeita vastaavaksi. Käyttäytymisen muutosten taustalla voi olla useita eri tekijöitä ja käyttäytymisen muutoksia hoidettaessa tulee ihmisen tilannetta tarkastella kokonaisvaltaisesti – sekä hänen näkökulmastaan että lääketieteellisestä näkökulmasta. Muuttuneen käyttäytymisen aiheuttajia voivat olla esimerkiksi seuraavat:
- Muistisairauden aiheuttamat aivojen toiminnan muutokset
- Puutteet perustarpeissa kuten levossa, ravinnossa, nesteytyksessä
- Täyttymättömät inhimilliset tarpeet kuten kokemus itsemääräämisestä ja pystyvyydestä, kuulluksi tulemisen ja arvostuksen tarve
- Turvattomuuden tunne, pelko, yhteyden puute
- Heikentynyt kehonhahmotus ja kehoyhteys
- Ympäristön hahmottamisen haasteet, ympäristön rauhattomuus
- Ihmisen persoonallisuuden vaikutus
- Muut sairaudet ja lääkehoidon vaikutukset kuten kipu tai monilääkehoidon yhteisvaikutukset
Käytösoire, käytöshäiriö vai muuttunut käyttäytyminen?
Käyttäytymisen muutoksen taustat ovat hyvin moninaisia ja edellä oleva lista ei ole täydellinen. Kerroin aiemmin suosivani ennemmin termiä muuttunut käyttäytyminen kuin käytösoire tai käytöshäiriö. Perusteluni tälle on juurikin asian moninäkökulmaisuus ja kokonaisvaltaisuus. Muistisairas ihminen ei ole ilkeyttään käytökseltään ”vaikea” vaan taustalla ovat joko elimelliset syyt ja/tai jokin täyttymätön tarve. Oire ja häiriö kuvaavat mielestäni enemmän lääketieteellistä tai hoitavan henkilön näkökulmaa, ei itse muistisairaan ihmisen näkökulmaa. Muistisairaan ihmisen käytös syntyy monien tekijöiden summana ja meidän on tärkeä tarkastella asiaa ihmisen näkökulmasta, jotta ymmärtää hänen käyttäytymistään ja voimme vastata hänen tarpeisiinsa. Kyse ei ole häiriöstä ja oire kuvaa sanana mielestäni enemmän pelkkää sairauden aiheuttamaa oirehdintaa, ei käyttäymistä kokonaisvaltaisesti.
Miksi muuttuneen käyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeää ihmisen hoidossa ja fysioterapiassa?
Palataan alun mielikuvaan siitä, että heräät itsellesi tuntemattomasta paikasta, etkä pääse nousemaan sängystä ylös. Monille tilanne aiheuttaisi varmasti pelkoa ja ahdistusta. Tämän myötä meille heräisi luonnollinen puolustusmekanismi ja saattaisimme huutaa tai yrittää lyödä meitä avustamaan tulleita henkilöitä. Puolustautuisimme. Kehossa voi olla myös kipua ja ilman valmistelua tapahtuva ylösnousu voi tuntua hyvinkin ikävältä. Tämä käyttäytyminen näyttäytyy avustajille helposti aggressiivisena ja yhteistyöhaluttomana käytöksenä. Vaikka todellisuudessa taustalla on ihmisen pelko, ahdistus, heikentynyt kehoyhteys ja mahdollisesti myös kipu.
Muuttuneen käyttäytymisen hoidossa on keskeistä pyrkiä ennaltaehkäisemään sen syntymistä. Ennaltaehkäiseviä keinoja ovat oikean diagnoosin ja lääketieteellisen hoidon lisäksi ihmisen perustarpeiden huomioiminen ja psykososiaalinen tukeminen. Kuvatun esimerkkitilanteen aggressiivisuus ja yhteistyöhaluttomuus olisi todennäköisesti ollut vältettävissä jos tilanteeseen olisi muun muassa luotu turvallinen tunnelma, ihmisen itsemäärämisoireuden ja pystyvyyden tunnetta olisi tuettu ja herätelty ihmisen kehonhahmotus ennen sängystä nousun aloittamista.
Fysioterapeutin, ja kaikkien muistisairaiden ihmisten kanssa työskentelevien, on tärkeä ymmärtää muistisairaan ihmisen muuttuneen käyttäytymisen taustoja. Alkaen sairauden aivomuutoksista ja vaikutuksista kognitioon sekä eri sairauksien erityispiirteistä. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä ihmisestä kokonaisvaltaisesti; hänen elämänkulustaan, persoonallisuudestaan, toiveistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Meidän tulee siis tutustua ihmiseen itseensä. Voit lukea lisää aiheesta aiemmasta blogikirjoituksesta muistisairaan ihmisen kuntoutus pintaa syvemmältä.
Kun ymmärrämme sairauden taustat ja tutustumme ihmiseen, voimme omalla toiminnallamme tukea muistisairaan ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänlaatua ja ehkäistä muuttuneen käyttäytymisen esiintymistä. Fysioterapialla tuemme ihmisen fyysistä ja psyykkistä hyvää oloa – liikkuminen ja kosketus tukevat kehonhahmotusta eli kehoyhteyttä, tuottavat mielihyvää purkaen ahdistusta ja stressiä. Fysioterapian keinoin voimme myös helpottaa kipuja ja tukea ihmisen fyysisen toimintakyvyn säilymistä ja sitä kautta pystyvyyden tunnetta.
Miten voin toiminnallani ehkäistä muuttunutta käyttäytymistä?
- Pyri tarkastelemaan ihmisen kokonaishyvinvointia – onko hoidossa huomioitu kaikki tarvittava vai tarvittaisiinko jonkun ammattiryhmän konsultaatiota tilanteesta?
- Mieti, mistä muuttunut käyttäytyminen johtuu ja millaisissa tilanteissa se tulee esiin? Mitä tilanteessa tapahtuu? Muokkaa toimintaasi tarvittavalla tavalla.
- Kohtaa muistisairas ihminen ensisijaisesti ihmisenä – hän on ihminen toiveineen, tarpeineen ja elämänkokemuksineen. Omien tarpeiden ja toiveiden esiin tuominen muuttuu haastavaksi kognitiivisten muutosten edetessä. Sen vuoksi meidän tulee haluta ottaa selvää ja pyrkiä löytämään vastauksia.
- Suosi turvallisuutta ja luottamusta tukevaa vuorovaikutusta. Tue ihmisyyden ja arvotuksen kokemusta!
- Kysy myös ihmiseltä itseltään.
- Huomioi myös tarvitseeko mahdollinen omainen tai muu hoitava henkilökunta tukea?
On tärkeä muistaa, että myös muistisairaalla ihmisellä voi olla yksinkertaisesti huono hetki tai päivä. Meillä kaikilla tunteet menevät ristiin rastiin päivän aikana ja myös muistisairaalla ihmisellä on oikeus eri tunnetiloihin. On tärkeä erottaa arkielämään kuuluvat tunnereaktiot muuttuneesta käyttäytymisestä. Onkin tärkeä kysyä, onko käyttäytymisestä jotain haittaa ja kenelle siitä on haittaa? Milloin siihen on aiheellista puuttua?
Lähteitä ja lisäluettavaa:
Eloniemi-Sulkava, U. & Sulkava, R. 2020. Muistisairaan ihmisen muuttunut käyttäytyminen – mistä on kyse? Uusia näkökulmia ja ihmiskeskeisiä ratkaisuja. Amia Muistikeskus. Oppaan voit tilata tästä
Hallikainen, M., Immonen, A., Mönkäre, R. & Pihlakari P. (toim.) 2019. Muistisairaan hoito. Osio II. Muistisairauden yleiset oireet ja käyttäytymisen muutokset. Otavan kirjapaino: Keuruu.
Haluaisitko perehtyä aiheeseen syvemmin? Tutustu Amia Muistikeskuksen verkkokoulutukseen muuttuneesta käyttäytymisestä tästä
