Muistisairaan kuntoutus pintaa syvemmältä

Tämän tekstin tavoitteena on havainnollistaa, miten moninainen ilmiö muistisairaan ihmisen kuntoutus on. Tulen syventämään tämän kirjoituksen asioita tulevissa kirjoituksissa eli tämä teksti toimii ikäänkuin johdatteluna aiheeseen. 

Muistisairaiden ihmisten kuntoutus on hyvin moninainen ilmiö. Asenteet ja yhtenäiset toimintamallit luovat pohjan kuntotukselle ja mahdollistavat kuntoutuksen toteutumisen. Kohdennetut kuntoutusmenetelmät vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin ja kuntouttava hoitotyö ja -arki pitävät yllä toimintakykyä sekä aktiivista elämänotetta. Kaiken keskiössä on kuntoutuja ja hänen lähipiirinsä; kohdattuina, kuultuina ja arvostettuina.

Aiemmassa blogikirjoituksessa vertasin muistisairaan ihmisen kuntoutusta metsäpolkuun. Kyseisen tekstin voit lukea täältä. Kun metsäpolkua käytetään, pysyy helpommin kuljettavana. Jos metsäpolkua ei käytetä, kasvaa se pikkuhiljaa umpeen. Kuntoutuksen yhtenä tavoitteena on pitää metsäpolut kuljettavina niin pitkään kuin mahdollista. Meidän tehtävämme on mahdollistaa yksilöllisen polun kulkeminen muistisairaudesta huolimatta.  

Muistisairaan ihmisen kuntoutuksessa tärkein työkalu on kohtaaminen ja kuuntelu 

Olen työssäni usein kohdannut tilanteen, jossa muistisairasta ihmistä on haastava saada motivoitumaan harjoituksiin tai liikkeelle ylipäänsä, esimerkiksi nousemaan ylös sängystä.  Itselleni on käynyt usein niin, että olen suunnitellut kuntoutujalle hienot fysioterapeuttiset harjoitteet, mutta häntä ei kiinnosta yhtään. Tällöin on ollut minun aikani katsoa peiliin; olenko kuunnellut kuntoutujaa ja ottanut selvää hänen kiinnostuksen kohteistaan vai olenko suunnitellut fysioterapian omien intressieni kautta?

Erityisosaamista on yhdistää kuntoutujan tunteminen, tavoitteet ja keinot toimivaksi kokonaisuudeksi

Kuntoutujan historian tunteminen ja läheisten tuki on ensiarvoisen tärkeää. Kun tiedämme kuntoutujan taustat ja mistä kuntoutuja on kiinnostunut, pystymme löytämään häntä motivoivat tekijät ja ymmärtämään häntä paremmin.  Tampereen kaupunkilähetys ry on rekisteröinyt Tunteva-menetelmän, jonka avulla voidaan vahvistaa vuorovaikutuksen toimivuutta kohdaten muistisairas välittävästi ja arvostavasti. Toki silti voi tulla tilanteita, että emme saa kuntoutujaa motivoitumaan juuri siinä hetkessä. Ja sekin on ok! Toisena hetkenä tilanne voi olla eri ja joskus ihan henkilökemiatkin ratkaisevat. 

Muistisairaan kuntoutus

Toimintakyvyn kartoitus luo muistisairaan kuntoutuksen perustan 

Muistisairaan ihmisen kuntoutuksella tavoitellaan liikkumis- ja toimintakyvyn yllä pysymistä, edistämistä ja heikkenemisen hidastamista. Kuntoutuksen tulee perustua tarkkaan toimintakyvynkartoitukseen – ei tehdä asioita vain tekemisen vuoksi vaan tehdään tarkoituksella. Erityisesti pyritään vahvistamaan olemassa olevia taitoja ja kompensoimaan taitoja, jotka ovat kadonneet.  

Muistisairaiden kuntoutuksen sisältöön vaikuttavat muun muassa muistisairauden vaihe, yksilön toimintakyky, tarpeet ja tavoitteet. Kuntoutus voi sisältää eri menetelmiä niin kognitiivisesta kuntoutuksesta liikuntaan, fysio- ja toimintaterapiaan kuin ravitsemusohjaukseen. Lisäksi on vielä paljon muita käytettyjä kuntoutusmenetelmiä. Oleellista on kaikkien eri toimintakyvyn osa-alueiden huomioiminen, koska ne ovat vuorovaikutuksellisessa suhteessa toisiinsa. Kun yksi heikkenee, heikkenevät muutkin toimintakyvyn osa-alueet. 

Mikäli yksi toimintakyvyn osa-aluea heikkenee tai kehittyy, vaikuttaa se samoin myös muihin toimintakyvyn osa-alueisiin.

Ennaltaehkäisystä kuntouttavaan hoitotyöhön 

Etenevissä muistisairauksissa kuntoutuksen sisältö muokkautuu jatkuvasti yksilön tarpeiden mukaisesti. Sairauden alkuvaiheessa suuria muutoksia esimerkiksi fyysisessä toimintakyvyssä ei välttämättä vielä ole havaittavissa. Tässä kohdin asiakas olisi kuitenkin mielestäni tärkeä saada jo kuntoutuksen piiriin.  Fysioterapeutin ohjaus ja neuvonta diagnoosin saamisen jälkeen on mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Mahdollisuus avun saamiseen tulisi olla jo ennen kuin varsinaisia ongelmia liikkumisessa ilmenee. Fyysisen toimintakyvyn kuntoutus aloitetaan lähes aina liian myöhään. 

Meidän tulee viestittää, että ennenaikainen liikkumiskyvyn menettäminen ei ole automaatio.

Mitä pidemmälle sairaus etenee, sen keskeisempään rooliin nousevat kuntouttava hoitotyö ja kuntouttava arki.  Tutkimuskohteena on alkanut nousta käsite pitkittyneen paikallaan olon vähentäminen. Toiminta-ja liikkumiskyvyn tukemisessa tämä on ensiarvoisen tärkeää. Mitä enemmän olemme paikallamme, sitä vähemmän kehossamme (ja aivoissamme) tapahtuu.  

Se, mitä teemme vuorokauden aikana on jopa merkityksellisempää kuin tunnin jumppa viikossa.

Kuntouttava hoitotyö on kuntoutuksen peruspilari sairauden edetessä. Kuntouttava hoitotyö muodostuu yhtenäisistä toimintamalleista, moniammatillisesta yhteistyöstä, aktivoivasta ohjaamisesta, kuuntelusta ja kohtaamisesta. Jopa se, miten viestimme ja kirjaamme asioista työyhteisössä voivat joko passivoida tai aktivoida asiakasta. Kuntouttavasta hoitotyöstä on tulossa oma syventyvä juttusarjansa myöhemmin.

Muistisairaan kuntoutus on siis laajempi ilmiö kuin ehkä aluksi osataan kuvitella. Sen pohja luodaan asenteilla ja yhtenäisillä toimintamalleilla niin yhteiskunnallisella kuin yksilötasolla. Sen vaikuttavuus perustuu tarkkaan toimintakykykartoitukseen, oikea-aikaisuuteen, jatkuvaan mukautumiseen, kohtaamiseen ja kuunteluun. Parhaimmillaan muistisairaan kuntoutus lisää sairastuneen ja lähipiirin hyvinvointia, vähentää hoitajan työkuormaa ja vähentää hoidosta aiheutuvia kustannuksia.

Muistifysio blogi

Mitä huomioida hoivakalusteita valittaessa?

Koti on yksilöllinen jokaiselle. Se, mikä tekee Sinulle kodin, ei tee sitä välttämättä toiselle. Keskeistä onkin miettiä, mitä viestitämme hoivakodin ympäristöllä ja sisustuksella? Ketä palvelevaksi ympäristö on suunniteltu ja kalusteet valittu;tunteeko ihminen itsensä tervetulleeksi? Voimmeko tukea ihmisen omatoimisuutta kalustevalinnoilla?

Lue lisää »
muuttunut käyttäytyminen
Muistifysio blogi

Muistisairaan ihmisen muuttunut käyttäytyminen

Kuvittele itsesi makaamaan sängylle. Heräät ja et oikein tunnista paikkaa, jossa olet. Yrität nousta ylös, mutta kehosi ei tunnu tottelevan. Huomaat myös olevasi sängyn kaiteiden ympäröimänä. Et pääse nousemaan. Huoneen ovi avautuu ja sisään astu kaksi henkilöä.

Lue lisää »
ikääntyneen kengät
Muistifysio blogi

Ikääntyneen kengät

Jalkapohjat ja jalat ovat keskeinen viestin välittäjä sopeuttaessamme liikkumistamme ympäristöön. Jaloistamme lähtee jatkuvasti viestejä aivoihin, jotka saadun palautteen perusteella ohjaavat kehomme toimintaa. Millainen jalkine tukee tasapainon säilymistä ja edistää jalkaterveyttä?

Lue lisää »