Mitä huomioida hoivakalusteita valittaessa?

Kaupallinen yhteistyö Alastek tuotemerkin kanssa.

Koti on yksilöllinen jokaiselle. Se, mikä tekee Sinulle kodin, ei tee sitä välttämättä toiselle. Keskeistä onkin miettiä, mitä viestitämme hoivakodin ympäristöllä ja sisustuksella? Ketä palvelevaksi ympäristö on suunniteltu ja kalusteet valittu;tunteeko ihminen itsensä tervetulleeksi? Voimmeko tukea ihmisen omatoimisuutta kalustevalinnoilla ja onko mahdollista sisustaa hoivaympäristö siten, että se palvelisi ensisijaisesti siellä asuvia ihmisiä; heitä, joille paikka on koti. Ja onko samalla mahdollista huomioida myös työntekijöiden tarpeet? Mitä jos paikka olisi myös heille kuin toinen koti?

Tarpeita vastaava sisustus

Tietyt ikääntymisen tuomat muutokset ja muistisairaudet tuovat usein haasteita ympäristön hahmottamiseen ja tilassa toimimiseen. Mahdollinen liikkumiskyvyn heikentyminen taas voi vaikeuttaa päivittäisiä toimintoja kuten kävelyä ja tuolilta ylösnousua. Ikääntyessä esimerkiksi näön heikentyminen hankaloittaa tilan hahmottamista ja muistisairauden edetessä ihmisen taas voi olla vaikea hahmottaa tila ja tunnistaa, mitä milläkin esineellä tehdään. Tilaan tehdyillä valinnoilla voi olla merkitystä ikääntyneen ja muistisairaan ihmisen itsenäiseen toimimiseen ja sitä kautta toimintakyvyn säilymiseen.

Keskityn tässä tekstissä kuvaamaan tarkemmin hoivakalusteiden merkitystä ja sitä, mitä olisi hyvä huomioida hoivakalusteita valittaessa. Hoivakalusteilla tarkoitetaan tässä tekstissä kalusteita, joissa on huomioitu heikentyneen toimintakyvyn tuomia tarpeita, unohtamatta kuitenkaan esteettisyyttä. Hoivakalusteita voidaan käyttää sekä koti- että hoivaympäristössä kuten tehostetussa palveluasumisessa tai sairaaloissa. Tarkastelen kalusteita erityisesti ikääntyneen ja muistisairaan ihmisten näkökulmasta sekä mahdollisen hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Ympäristön merkitystä muistisairaan ihmisen näkökulmasta on kuvattu tarkemmin aiemmassa blogitekstissä, johon pääset tästä.

Hahmottaminen on edellytys toiminnalle

Kun ihminen hahmottaa ja ymmärtää tilan, hänen on mahdollista toimia siinä. Kun ihminen hahmottaa esineen ja ymmärtää sen käyttötarkoituksen, hänen on mahdollista käyttää sitä tarkoituksenmukaisesti. On keskeistä, että hahmottamista tuetaan ympäristön, värien ja kalusteiden valinnoilla. Hahmottamisen ja näön heikentyessä on keskeistä, että kalusteet erottuvat tummuuskontrastina taustastaan. Mikäli lattia on vaalea, kannattaa tuolin olla selkeästi tummempi. Tummempi voi olla myös värikäs – keskeistä on värien keskenään muodostama tummuuskontrasti. Sama pätee muiden kalusteiden kanssa.

Omatoimisuuden tukeminen hoivakalusteilla

Hoivakalusteita valittaessa on keskeistä tarkastella, että kaluste tukee ihmisen omatoimisuutta. Kaluste ei tietysti kaikkea ratkaise, tarvitsemme myös toimintakykyä ylläpitäviä toimia. Kalusteet ovat kuitenkin yksi tärkeä tekijä tässä isossa kokonaisuudessa. Kyse on lopulta ihmisen itsemääräämisoikeudesta. Kun pystyn toimimaan omatoimisesti, pystyn tekemään asioita silloin kuin itse haluan. Kykyä omatoimisuuteen ja sitä kautta itsemääräämisoikeuteen ja toimintakyvyn säilymiseen tulee tukea monipuolisin keinoin.

Tarkastellaan hieman tarkemmin tuolilta tarvittavia ominaisuuksia. Ihmisen perusliikkumisen yksi keskeinen toiminta on istumasta seisomaannousu ja liikkeelle lähtö sekä istuutuminen. Tuolilta, ja toki myös sängystä, ylöspääsy on edellytys liikkeelle lähtemiselle. On tärkeää, että ihminen pääsee itse nousemaan seisomaan ja pystyy halutessaan vaihtamaan asentoa. Omatoimisuuden tukemisen ja sitä myöden toimintakyvyn tukemisen näkökulmasta, ei siis ole yhdentekevää, millainen tuoli on käytössä. Oletko laskenut, kuinka monta kertaa päivän aikana nouset tuolilta? Kyllä, useasti.

Liikkumisen hankaloituessa on tärkeää, että tuoli pysyy jämäkästi paikallaan. Tuolin on hyvä olla tukeva ja riittävän painava, jotta se ei seisomaan noustessa ja istuutuessa liiku vaan pysyy paikallaan. Tuolin istuinosa ei saisi olla voimakkaasti kallistettu. Jos tuolin istuinosa on kallistunut taaksepäin, on tästä nouseminen selkeästi hankalampaa kuin vaakatasossa, tai lähellä vaakatasossa, olevasta istuimesta. On tärkeää, että istuinosa ei ole liian pehmeä ja upottava ja sen etureunan on hyvä olla pyöristetty, jotta se ei paina polvitaipeita. Syvälle uppoavasta nojatuolista on haastava päästä ylös. Tuolin istuinkorkeudeksi voi valita hieman tavallista korkeamman tuoli, siitä on hieman helpompi nousta ylös.

Varmista myös, että tuolin etujalkojen välissä on tilaa. Seisomaan nousun luonnollisen liikemallin tukemiseksi, on tärkeää, että ihminen saa laitettua jalat hieman tuolin alle. Tämä keventää ylösnousua. Varmista, että tuolin käsinojat tulevat riittävän pitkälle eteen. Tämä mahdollistaa tarvittaessa käsillä työntämisen seisomaannousun apuna. Jos käsituet jäävät liian taakse, vaatii tämä olkaniveliltä suurta liikkuvuutta.

Pöydän ääressä avustajan tarvitsee ajoittain auttaa siirtämään tuolia lähemmäs pöytää. Tässä on tärkeää käyttää apuna avustettavan henkilön omaa jäljellä olevaa aktiivisuutta ja mahdollistaa avustajalle ergonominen avustusasento. Varmista, että tuolista on mahdollista saada tukeva ote ergonomiselta korkeudelta. Tuolin etujalkojen alla olevat pyörät ovat hyvä apu, koska niiden avulla tuoli liukuu kevyemmin.

Tykkäsin erityisesti tästä Mainio-sarjan pöydästä, joka on varustettu tukikaiteella. Pöydän ääreen siirryttäessä on hyvin tyypillistä, että ihminen ottaa tukea pöydän reunasta. Kaiteen myötä tukea on helpompi ottaa ja koska pöytä on painava, se ei liikahda pienestä.

Muuta huomioitavaa hoivakalusteiden valinnassa

Hoivakalusteita valittaessa tärkeitä asioita huomioida omatoimisuuden tukemisen lisäksi, ovat muun muassa hygienia, paloturvallisuus, esteettisyys ja hoitohenkilökunnan ergonomia. Lähtökohta hoitohenkilökunnan ergonomialle on avustettavan ihmisen omatoimisuuden tukeminen mahdollisimman pitkälle. Kun hyödynnämme ihmisen käytössä olevat voimavarat, kevennämme sitä kautta omaa työtämme. Ensisijaisesti on siis varmistettava, että tila ja kalusteet tukevat ihmisen omatoimisuutta. Väistämättä tulee kuitenkin tilanteita, jolloin hoitohenkilökunnan on käytettävä omaa kehoaan liikkumisen tukena. Tällöin on tärkeää, että tuemme avustajan ergonomiaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tuolissa sitä, että avustajan on mahdollista saada tukeva ote sopivalta korkeudelta.

Hoivakalusteiden puhtaana pito ja paloturvallisuus ovat tärkeitä tekijöitä. Mainio-tuolissa (linkki) runko on pulverimaalattua metallia, istuimen pinnat voi valita koivuviilulla tai verhoilulla. Verhoilu on mahdollista tehdä myös jälkiasennuksena. Pehmuste on palosuojattua vaahtomuovia ja verhoiluosa on irroitettavissa pesuun. Huomioitavaa on, että tuoli on käytettävissä, vaikka verhoiluosa olisi pesussa. Verhoiluosan irroitettavuus tuo tuoliin myös monipuolisuutta – jos tarvitsemme helpommin liukuvan alustan, verhoilun voi helposti poistaa. Jos taas tarvitsemme pitävämmän alustan, voi verhoilu olla paikoillaan. Tämä mahdollistaa eri käyttäjien huomioimisen istuma-asennon hallinnan ja asennon vaihtamisen näkökulmasta. Värivaihtoehtoja sekä rungolle että verhoiluille löytyy runsaasti, joten tummuuskontrastien ja värimaailman rakentaminen onnistuu joustavasti.

Ikääntyneen- ja muistisairaan ihmisen omatoimisuuden tukeminen on kokonaisuuden huomioon ottamista. Hoidon ja kuntoutuksen lisäksi meidän on tuettava monipuolisin keinoin ihmisen omatoimisuutta, itsemääräämisoikeutta ja toimintakykyä. Kalustevalinnoilla luomme tunnelmia sekä tuemme hahmottamista ja omatoimisuutta. Kalusteet ovat pieniä, mutta samalla suuria arjen merkityksellisiä asioita.

Mitä huomioida hoivakalusteita valittaessa?

Tässä vielä tiivistettynä listauksena, mitä huomioida hoivakalusteita valittaessa.

• Tummuuskontrastit ja värit – erottuvathan kalusteet taustastaan? Hahmottuvatko ne hyvin myös muistisairaan ihmisen näkökulmasta? Värimaailma?
• Kalusteiden tukevuus – ovathan kalusteet riittävän tukevat kestämään horjahtelua tai hallitsematonta liikettä? Saako pöydän reunasta tukea pöydän ääreen siirtymiseen?
• Istuimen korkeus – riittääkö perus istuinkorkeus vai tarvitaanko hieman korkeampi istuin? Onhan saatavilla eri korkuisia istuimia eri pituisille ihmisille?
• Tuolin käsinojat – ovatko käsinojat tukevat ja tulevatko ne riittävän pitkälle eteen?
• Tuolin pyörät – tarvitaanko tuolin jalkoihin pyörät helpottamaan tuolin liikuttelua?
• Istuimen kallistus ja pehmeys – varmista, että istuinosan kallistus on vaakatasossa tai lähellä vaaka-tasoa, taaksepäin kallistuneelta istuimelta nousu on vaikeampaa. Istuinosan tulisi olla riittävän napakka, pehmeältä on vaikea nousta.
• Kalusteiden hygienia ja paloturvallisuus – verhoiluosan pestävyys ja tuolin käyttö verhoilun ollessa pesussa?
• Kalusteiden houkuttelevuus ja viihtyvyys – millaista tunnelmaa ne viestittävät? Millaisen tunnelman haluamme kalusteilla luoda?
• Hoitohenkilökunnan ergonomia
• Ekologisuus – Missä tuote on valmistettu? Mistä materiaaleista? Mikä on tuotteen elinkaari?
• Kalusteen huolto – pystytäänkö kalustetta huoltamaan ja siten lisäämään sen käyttöikää? Millaiset pesumahdollisuudet ovat kangasvalintaa ajatellen – onko käytössä pesukone vai tekstiilipesuri?