Muistisairaiden ihmisten kuntoutuspotentiaali jää helposti tunnistamatta. Osa syy tälle voi olla tuuletusta kaipaava kuntoutuspotentiaalin käsite. Mitä kuntoutuspotentiaali oikeastaan on ja mitä se on muistisairauksien näkökulmasta? Toisaalta, myös kuntoutuksen hyöty muistisairauksissa osin edelleen kyseenalaistetaan.
Kuntoutuspotentiaali on perinteisesti mielletty ihmisen toimintakyvyn kohentumiseksi pisteestä A pisteeseen B. Ajatus on ollut, että tiettynä ajanjaksona, kuntouttavien toimenpiteiden myötä, ihmisen toimintakyky kohenee. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntoutuspotentiaalia olisi vain ihmisillä, joiden toimintakyvyn on mahdollista kohentua.
Etenevissä sairauksissa, kuten muistisairauksissa, ei kuntoutuspotentiaalia voida kuitenkaan tarkastella vain toimintakyvyn kohentumisen näkökulmasta. Katse on suunnattava myös toimintakyvyn ylläpitämiseen ja heikkenemisen hidastamiseen.
Kun kyseessä on etenevä sairaus, ei toimintakyvyssä voida aina olettaa tapahtuvan selvää kohentumista, vaikka tämäkin on tietyissä tilanteissa mahdollista. Kuntoutuspotentiaali on niitä voimavaroja, joita ihmisellä on. Hänellä on oikeus käyttää niitä ja meillä on velvollisuus tukea muistisairasta ihmistä hänen voimavarojensa käyttämisessä.
Muistisairauksissa kuntoutuspotentiaali tulisi nähdä muistisairaan ihmisen voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamisena ja niiden tukemisena.
Miten kuntoutuspotentiaalia arvioidaan?
Keskeinen kysymys on: onko kuntoutuspotentiaalia ylipäänsä mielekästä arvioida jollain tietyllä mittarilla?
Muistisairaan ihmisen kuntoutuspotentiaalin tarkastelun perusta on kuntoutus- ja terveysalan ammattilaisten vahva erikoisosaaminen muistisairauksista – on ymmärrettävä muistisairauksien tuomia toimintakyvyn muutoksia ja osattava sopeuttaa oma toimintansa ja ohjaustapansa näihin. Kyse on ihmisen vahvuuksien ja voimavarojen, ei vain puuttuvien toimintakyvyn palasten tunnistamisesta.
Arvioinnissa on suhteutettava ihmisen toimintaympäristö hänen toimintakykyynsä ja tavoitteisiinsa. Onko ihmisen tavoite asua pidempään kotona? Onko hänen tavoitteensa pystyä keittämään kahvit tai osallistua työelämään niin pitkään kuin mahdollista? Meidän on mietittävä syy-seuraussuhteita; mitä ihminen tarvitsee, jotta nämä tavoitteet mahdollistuvat? Millaisen toimintaympäristön luomme hänelle, jotta hän saa potentiaalinsa käyttöön?
Keskeistä on kuntoutuksen tarpeen mukainen kohdentaminen
Liikunnalla on A-luokan eli vahvin todettavissa oleva tutkimusnäyttö muistisairaan ihmisen fyysisen toimintakyvyn ja päivittäisten toimintojen tukemisessa (1). Liikunnallisen kuntoutuksen on lisäksi todettu hidastavan kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä ja vähentävän vähentävän kaatumisia (2, 3). Näyttöä kuntoutuksen, tässä tapauksessa liikunnallisen kuntoutuksen, vaikuttavuudesta siis selvästi on.
Kaikilla muistisairailla ihmisillä on kuntoutuspotentiaalia, jonka voimme tunnistaa ja ottaa käyttöön. Keskeistä on, millä tavoin kuntoutus kohdennetaan – onko tarve kohdennetuille kuntoutusmenetelmille kuten fysioterapialle, riittääkö arjessa toteutuva aktiivisuus vai huomioiko esimerkiksi hoitohenkilökunta kuntoutuspotentiaalin päivittäisessä ohjaamisessa? Keskeistä on tunnistaa ihmisen tarpeet ja voimavarat sekä pyrkiä vastaamaan näihin parhaalla mahdollisella tavalla.
Kuntoutus ei ole yksittäisiä tekoja tai tapahtumasarja. Se on ajattelu- ja lähestymistapa, jonka tulisi läpi leikata koko hoito- ja palveluketju.
Muistisairaat ihmiset eivät saa jäädä kuntoutuksen ulkopuolelle siksi, että heillä on muistisairaus.
Lähteitä ja lisäluettavaa:
- Strandberg, T. 2023. Liikunta muistisairauksien hoidossa. Näytönastekatsaus. Liikunta muistisairauksien hoidossa
- Pitkälä, K., Savikko, N., Pöysti M., Laakkonen, M-L., Kautiainen, H., Strandberg, T. & Tilvis, R.
2013. Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus – satunnaistettu
vertailututkimus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125. Kelan tutkimusosasto.
Juvenes Print: Tampere. - Lam, F., Huang M-Z., Liao, L-R., Chung, R., Kwok, T. & Pang, M. 2018. Physical exercise
improves strength, balance, mobility and endurance in people with cognitive
impairment and dementia: a systematic review. Journal of Physiotherapy 1 (64), 4-15.
Kuntoutuspotentiaalista:
- Wade, D. 2023. Rehabilitation potential: A Critical review of its meaning and validity. Clinical Rehabilitation 37(7).
- Goodwinn, V., & Allan, M. 2019. ’Mrs Smith has no rehab potential*: does rehabilitation have a role in the management of people with dementia? Age and Aging 48: 5-7.
