Kuntoutuksen tulisi olla luonnollinen osa muistisairautta sairastavan ihmisen hoidon kokonaisuutta. Onnistunut kuntoutus edellyttää hyvin koordinoituja palveluja, yksilöllisesti suunniteltuja ja toteutettuja kuntoutusratkaisuja sekä poikkisektorista sosiaalista tukea.
On tärkeää pysähtyä kuuntelemaan muistisairaiden ihmisten omia kokemuksia ja tarpeita – ne voivat avata uusia näkökulmia siihen, miten kuntoutus voi tukea hyvää elämää sairauden kanssa. Tämä blogikirjoitus pohjautuu tutkimukseen muistisairaiden ihmisten itse kuvaamista kuntoutustarpeista. Tutkimuksessa haastateltiin lievää-keskivaikeaa muistisairautta sairastavia, kotihoidon palveluja saavia ihmisiä.
Kuntoutuksen koordinointi kaipaa selkeytystä
Osallistujien kokemusten mukaan kuntoutuspalvelujen tunnistaminen ja niihin pääsy näyttäytyivät hajanaisina. Kuntoutukseen ohjautumisessa koettiin puutteita silloinkin, kun tarve oli selvä, esimerkiksi toistuvien kaatumisten jälkeen. Monet kokivat, että heidän kuntoutustarpeitaan ei aina tunnistettu hoitohenkilökunnan toimesta, mikä vaikeutti palveluihin pääsyä ja loi vaikutelman, että kuntoutusta tarjotaan satunnaisesti eikä järjestelmällisesti. Tämä korostaa tarvetta yhdenmukaisemmalle ja paremmin koordinoidulle ohjaukselle kuntoutukseen.
Samalla osallistujat tunnistivat myös oman roolinsa kuntoutukseen hakeutumisessa. Esimerkiksi aloitteellisuuden puute tai epävarmuus saattoivat estää kuntoutukseen osallistumista. Kuntoutukseen pääsy näyttäytyi prosessina, joka edellyttää sekä ammattilaisten aktiivista ohjausta että yksilön omaa tukea ja kannustusta.
Osallistujat korostivat myös, että kuntoutuksen tulisi olla pitkäjänteistä ja jatkuvaa, eikä sitä tulisi lopettaa liian varhain. Lisäksi kuntoutukseen pääsyn tulisi olla mahdollisimman matalan kynnyksen toimintaa. Esteitä kuntoutukseen osallistumiselle aiheuttivat esimerkiksi pitkät välimatkat ja kuljetusvaikeudet, hankalat ilmoittautumiskäytännöt sekä epäselvyys siitä, mitä kuntoutus käytännössä sisältää.
Yhden tutkimukseen osallistujan sanoja lainaten:
" En ole uskaltanut mennä sinne tuolijumppaan, kun en tiedä mikä se on se tuoli ja jumppa".
On siis muistettava asettua muistisairaan ihmisen asemaan. Mitä kuntoutus hänelle tarkoittaa ja ymmärrämmekö asiat samalla tavalla? Tiedolliset esteet voivat estää kuntoutukseen mukaan lähtemisen ja tämä olisi helposti korjattavissa.
Yksilöllinen räätälöinti on avainasemassa
Osallistujien kokemusten mukaan kuntoutuksen yksilöllisyys rakentuu ennen kaikkea myönteisistä kohtaamisista ja siitä, että ihminen kokee tulevansa kuulluksi. Kun muistisairas ihminen kohdataan aidosti, voidaan paremmin huomioida hänen voimavaransa, terveydentilansa, motivaationsa ja valmiutensa osallistua kuntoutukseen. Tällaiset yksilölliset tekijät, kuten kipu, huimaus tai näköongelmat, eivät aina ole heti näkyviä, mutta ne voivat vaikuttaa merkittävästi kuntoutumiseen.
Kuntoutuksen sisällön tulisi olla merkityksellistä ja mukautua henkilön toimintakykyyn ja kiinnostuksen kohteisiin. Kun kuntoutus vastaa omia tarpeita ja arkea, se voi vahvistaa tyytyväisyyttä itseensä, lisätä uskoa omiin kykyihin ja tukea motivaatiota sitoutua kuntoutukseen. Merkityksellinen kuntoutus on yksilöllistä ja joskus se voi tarkoittaa myös uusien mielekkäiden tekemisen tapojen löytämistä toimintakyvyn muuttuessa.
On muistettava, että jumppaohje jääkaapin seinässä ei ole yksiöllistä kuntoutusta
Sosiaaliseen tukeen on panostettava
Sosiaalinen tuen merkitys on erityisen tärkeää muistisairaan ihmisen kuntoutuksessa. Tuki niin läheisiltä, ystäviltä, vertaisilta kuin eri alojen ammattilaista muodostavat tukiverkon, joka on tärkeä kuntoutusmotivaation, -sitoutumisen ja henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Tutkimukseen osallistuneet ymmärsivät kuntoutuksen merkityksen, mutta sen toteuttaminen koettiin usein vaikeaksi ilman toisen ihmisen ohjausta, kannustusta ja läsnäoloa. Läheisten tuki auttoi myös kompensoimaan muistisairauteen liittyviä kognitiivisia haasteita esimerkiksi muistuttamalla harjoituksista ja liikkumisesta. Yhdessä tekeminen tai ryhmässä toimiminen lisäsi turvallisuuden tunnetta ja motivoi osallistumaan.
Osallistujat arvostivat ammattilaisten antamaa selkeää ohjausta ja perusteluja kuntoutuksen hyödyistä, sillä ne lisäsivät halua osallistua kuntoutukseen. Samalla tutkimuksessa nousi esiin, että myös ammattilaisten asenteet ja käsitykset kuntoutuksen mahdollisuuksista voivat vaikuttaa siihen, kuinka hyvin kuntoutus toteutuu arjessa.
Tarpeita kuuntelemalla kohti toimivaa kuntoutusta
Muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä väestön ikääntyessä, mikä korostaa toimintakyvyn ja itsenäisyyden tukemisen merkitystä. Tutkimus tuo esiin, että onnistunut kuntoutus edellyttää muistisairaiden ihmisten omien kokemusten ja tarpeiden kuulemista. Kuntoutuspolkujen tulisi olla selkeitä ja palvelujen saatavuuden perustua yksilöllisesti koettuihin tarpeisiin ja toiveisiin.
Lisäksi tietoisuutta kuntoutusmahdollisuuksista tulisi lisätä niin muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kuin ammattilaisten keskuudessa. Läheisten, vertaisten ja ammattilaisten tarjoama tuki on keskeistä kuntoutukseen sitoutumisessa ja sen toteutumisessa arjessa. Yksilöllisesti suunniteltu kuntoutus, jossa ihminen kohdataan aidosti ja hänen voimavaransa, elämäntilanteensa ja tavoitteensa huomioidaan, voi lisätä kuntoutuksen merkityksellisyyttä, motivaatiota ja osallistumista.
Alkuperäinen tutkimus: Mäenpää, O., Edgren, J., Aaltonen, M. et al. Perceived rehabilitation needs of older people with dementia. BMC Geriatr 25, 863 (2025). https://doi.org/10.1186/s12877-025-06570-9 Perceived rehabilitation needs of older people with dementia | BMC Geriatrics | Springer Nature Link
Aiheesta lisäksi tässä suomen kielisessä artikkelissa: Muistisairaiden kuntoutuskäytännöt on päivitettävä – maailmanlaajuiset suositukset viitoittavat tietä, mutta myös lisää tutkimustietoa tarvitaan | Gerontologia
