Muistisairaiden ihmisten kuntoutuspotentiaali jää helposti tunnistamatta. Yksi syy tälle on tuuletusta kaipaava kuntoutuspotentiaalin käsite – mitä kuntoutuspotentiaali on ja mitä se tarkoittaa muistisairauksien näkökulmasta?
Kuntoutuspotentiaali on perinteisesti mielletty ihmisen toimintakyvyn kohentumiseksi pisteestä A pisteeseen B. Ajatus on ollut, että tiettynä ajanjaksona, kuntouttavien toimenpiteiden myötä, ihmisen toimintakyky kohenee. Tästä syntyy vaikutelma, että kuntoutuspotentiaalia olisi vain ihmisillä, joiden toimintakyvyn on mahdollista kohentua.
Etenevissä sairauksissa, kuten muistisairauksissa, ei kuntoutuspotentiaalia voida tarkastella vain toimintakyvyn kohentumisen näkökulmasta. Katse on suunnattava myös toimintakyvyn heikkenemisen hidastamiseen ja ylläpitämiseen.
Kun kyseessä on etenevä sairaus, ei toimintakyvyssä voida aina olettaa tapahtuvan selvää kohentumista, vaikka tämäkin on tietyissä tilanteissa mahdollista. Kuntoutuspotentiaali tulisikin nähdä niinä toimintakyvyn vahvuuksina ja voimavaroina, joita ihmisellä on. Voimavara voi yksinkertaisuudessaan olla esimerkiksi, että ihminen pystyy kääntymään sängyssä itsenäisesti kyljelle. Eli kyse on lopulta hyvinkin pienistä ja arkisista, mutta merkittävistä, asioista.
Muistisairaan ihmisen hoitoon osallistuvien tärkeä tehtävä onkin tunnistaa ja auttaa muistisairaista ihmistä hyödyntämään hänen yksilölliset voimavaransa. Voisi jopa sanoa, että on ihmisen perusoikeus saada käyttää voimavarojaan, ja on meidän velvollisuutemme varmistaa tämän toteutuminen.
Kuntoutuspotentiaali tulisi ymmärtää muistisairaan ihmisen voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamisena ja tukemisena sekä hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaamisena sairauden kaikissa vaiheissa.
Miten kuntoutuspotentiaalia arvioidaan?
Perusta muistisairaan ihmisen kuntoutuspotentiaalin arvioimiselle on kuntoutus- ja terveysalan ammattilaisten vahva erikoisosaaminen muistisairauksista – on ymmärrettävä muistisairauksien tuomia toimintakyvyn muutoksia ja osattava sopeuttaa omaa toimintaa ja ohjaustapaa näiden mukaan. Kyse on ihmisen vahvuuksien, voimavarojen ja tarpeiden, ei vain puuttuvien toimintakyvyn palasten, tunnistamisesta.
Keskeinen kysymys kuitenkin on: miten kuntoutuspotentiaalia arvioidaan ja onko kuntoutuspotentiaalia mielekästä arvioida?
Ihmisten viivalle laittaminen mittareiden avulla siinä, kenellä on kuntoutuspotentiaalia ja kenellä ei, ei ole kestävää eikä mielekästä. Tätä perustellaan usein resursseilla – ketä kannattaa kuntouttaa, jotta siitä saadaan mahdollisimman hyvä hyötysuhde? Muistisairaat ihmiset valitettavasti usein häviävät tämän taiston. Usein vain siksi, että heillä on muistisairaus.
Ihminen ei saa jäädä vaille kuntoutusta siksi, että hänellä on muistisairaus.
Voimme, ja meidän täytyykin, arvioida ihmisen toimintakykyä erilaisin mittarein, koska antavat meille tärkeää tietoa hoidon ja kuntoutuksen tavoitteiden asettamisen ja toteutuksen näkökulmasta. Kattavan toimintakyvyn arvioinnin kautta pääsemme käsiksi myös ihmisen voimavaroihin. Mittareita ja toimintakyvyn arviointia siis tarvitaan, mutta voiko niiden perusteella vertailla, ketä kannattaa kuntouttaa ja ketä ei?
Keskeistä on, miten kuntoutus kohdennetaan – edellyttääkö tilanne yksilöllistä kuntoutusta kuten fysioterapiaa, riittääkö arkiaktiivisuus, vai huomioidaanko kuntoutuspotentiaali osana hoitohenkilökunnan päivittäistä ohjausta? Vaiko kenties näiden yhdistelmänä.
Tarvitsemme kokonaisvaltaista ajattelutavan muutosta
Kuntoutus ei ole yksittäisiä tekoja tai tapahtumasarja. Se on ajattelu- ja lähestymistapa, jonka tulisi läpi leikata koko hoito- ja palveluketju. Sen sijaan, että arvioimme, ketä kannattaa kuntouttaa ja ketä ei, tulisi meidän muokata ajattelutapaamme muistisairaiden ihmisten hoidosta ja kuntoutuksesta. Tarvitsemme koko hoito- ja palveluketjun omaksumaa kuntouttavaa lähestymistapaa, jossa kuntoutuspotentiaali ymmärretään ihmisen voimavaroina, niiden tunnistamisena ja tukemisena. Muistisairaan ihmisen kokonaisvaltaisen hoidon tavoitteen tulisi olla hänen toimijuutensa tukeminen ja hyvä elämänlaatu.
Vastauksena otsikon kysymykseen: Kyllä. Kaikilla muistisairailla ihmisillä on kuntoutuspotentiaalia, jonka voimme tunnistaa ja ottaa käyttöön.
- Wade, D. 2023. Rehabilitation potential: A Critical review of its meaning and validity. Clinical Rehabilitation 37(7).
- Goodwinn, V., & Allan, M. 2019. ’Mrs Smith has no rehab potential*: does rehabilitation have a role in the management of people with dementia? Age and Aging 48: 5-7.
