Muistiystävällinen ympäristö

Mikä erottaa muistiystävällisen ympäristön tavallisesta ympäristöstä? Eipä juuri mikään ja toisaalta hyvin monet asiat. Ristiriitaistako? Ei, vaan juju on siinä, että hyvin suunniteltua muistiystävällistä ympäristöä ei huomaa. Se ei ”osoita”, että tämä paikka on tarkoitettu vajaakuntoiselle henkilölle. Muistiystävällinen ympäristö on kaikille hyvä ympäristö.

Sain ihanan ja asiantuntevan vieraskynäartikkelin hoivasisustuksen asiantuntijalta, sisustussuunnitelija ja esteettömyyskartoittaja Tuija Salmelta. Tuija on erikoistunut muistisairauden erityispiirteet huomioivaan sisustussuunnitteluun. Tuijaan voit tutustua lisää täällä ja hän löytyy somesta nimellä Muistiystävällinen koti. Tuija käy tässä artikkelissa läpi muutamia seikkoja, joihin kannattaa kiinnittää huomiota muistiystävällistä ympäristöä rakennettaessa.

Varautumisen viisaus

Muistisairaus tuo mukanaan monia oireita, jotka vaihtelevat paljon eri yksilöiden kesken. Hyvin yleisiä oireita ovat mm. muistamattomuus, liikuntakyvyn heikkeneminen, unen laadun heikkeneminen, hahmottamiskyvyn ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen. Oireisiin varautuminen on viisautta, ja muutostöihin kannattaakin ryhtyä heti, kun tieto muistisairaudesta on saatu, sillä sairauden alussa sairastunut henkilö pystyy vielä omaksumaan ja oppimaan uusia asioita. Tuekseen muistisairas henkilö tarvitsee läheisten tukea ja apua muutostöiden toteuttamiseen.  Läheisten on hyvä muistaa, että päätökset muutoksista tehdään aina muistisairaan kanssa yhdessä.

Vakipaikat tärkeille tavaroille

Kodin muistiystävällisyyden parantaminen lähtee liikkeelle siivouksesta. Siivoa turhat tavarat pois, raivaa jämähtäneet lehtikasat, tarkista, että liikkumiselle on tilaa. Joskus se voi vaatia myös jonkun huonekalun poistamista käytöstä ja tavaroiden uudelleen järjestelyä. Varsinkin keittiön tavaroiden asettelu on hyvä järjestää siten, että päivittäin käytettävillä tavaroilla on omat paikkansa ja ne ovat kädenulottuvilla siten, että asukas ulottuu niihin ilman apuvälineitä. Paljon säästyy aikaa, vaivaa ja huolta, kun tärkeillä tavaroilla, kuten avaimilla, tv:n kaukosäätimellä ja kännykällä on omat vakipaikkansa.

Esteettömyys tuo turvallisuutta

Liikkumisen esteettömyys on turvallisen kodin perusta.  Jos kynnykset ovat korkeita aiheuttaen kompastumisvaaran, ne poistetaan tai niihin asennetaan luiskat, jotka helpottavat mm. rollaattorin kanssa kulkemista. Varsinkin vanhemmissa kiinteistöissä oviaukot voivat olla kapeita, jolloin nekin kannattaa leventää niin, että apuvälineiden lisäksi aukosta mahtuu myös avustava henkilö asukkaan kanssa. Kodin huonekaluista ahkerimmalla käytöllä ovat sänky, ruokapöytä tuoleineen ja nojatuoli, josta katsellaan tv:tä. Ainakin näiden kalusteiden osalta kannattaa tarkistaa, että asukas pääsee niistä omatoimisesti ylös ja tarvittaessa tehdä korjaavia toimenpiteitä, kuten korottaa jalkoja, tai uusia ne kokonaan.  Wc:n istuimen tulee olla käyttäjälleen sopivan korkuinen ei liian matala, mutta ei myöskään liian korkea. Tukikahvat seiniin ja istuimen sivuille asennettavat kaiteet helpottavat siirtymiä. Suihkuistuin on ehdoton, kun henkilöllä on huimausta tai suihkussa käynti käy voimille.

Teknologia avuksi

Digitaaliset apuvälineet tuovat turvaa muistisairaalle ja antavat mielenrauhaa läheisille. Teknologia kannattaa ottaa avuksi heti sairauden varhaisessa vaiheessa, koska silloin sairastunut henkilö oppii vielä käyttämään niitä sekä tottuu niihin.

Yksi tavallisimmista syistä, miksi muistisairas henkilö joutuu laitoshoitoon, johtuu lääkkeistä. Hän ei muista ottaa niitä tai hän ottaa niitä tahattomasti liikaa.  Lääkemuistutin tai -annostelija vähentävät em. riskejä huomattavasti.

Vuorokausikalenteri kertoo kellonajan lisäksi vuorokauden ajan, päivämäärän ja päivän nimen. Tietoisuus ajasta vahvistaa muistisairaan itsevarmuutta ja tukee hänen toimintojaan; koska on ruoka-aika, koska valmistaudutaan nukkumaan menoon jne.

Eri huoneisiin asennettavat liiketunnistimet keräävät tietoa huoneissa tapahtuvista liikkeistä ja kuinka kauan sängyssä on maattu. Tapahtumia voi tarkastella älylaiteeseen asennetusta applikaatiosta. Näin muistisairaan läheiset saavat tiedon, että hänen päivänsä on käynnistynyt normaalisti. Applikaatioon on mahdollisuus laittaa hälytysrajoja esimerkiksi, jos sängystä ei olla noustu määriteltyyn kellon aikaan mennessä, niin siitä tulee ilmoitus läheiselle.

Muistisairaan liikkumista rajoitetaan usein eksymisen pelossa. Ulkona toimiva paikannin antaa muistisairaalle liikkumisen vapautta. Tarjolla on useita eri valmistajien paikantamia, jotka käyttävät joko GPS-signaalia tai puhelinverkkoa.

Terveydentilan etämittauksella voidaan tehdä mm. verenpaineen, verensokerin, happisaturaation, kuumemittaamisen, punnituksen ja spirometrian. Muistisairas voi suorittaa mittaukset itse tai avustajan kanssa kotona. Mittaustulokset lähtevät automaattisesti seurantajärjestelmään. Jos mittaustuloksessa mittausarvot poikkeavat asetuista rajoista tai mittaus on tekemättä tietyllä aikavälillä, hälyttää järjestelmä automaattisesti järjestelmää seuraavalle taholle, kuten omaiselle tai terveyspalveluita tarjoavalle yritykselle.

Videopuhelu on hyvä tapa pitää yhteyttä muistisairaaseen henkilöön. Tarjolla on laitteita, jotka aukeavat ja sulkeutuvat automaattisesti puhelun tullessa. Puhelun saajan pitää vain tulla paikalle laitteen hälyttäessä. Näköyhteys antaa molemmille osapuolille läheisyyden tunnetta ja läheiselle enemmän tietoa vastaajan voinnista. Ilmeiden ja eleiden välityksellä välittyy paljon tietoa ja tunnetta.

Valo ja väri, erottamaton aisapari

Valot ja värit opastavat ja ohjaavat. Kodin valaistuksen riittävyys on hyvä tarkistaa. Säädettävillä valoilla saadaan kulloiseenkin tilanteeseen luotua sopiva valaistus. Värit ja värien väliset tummuuskontrastit auttavat tilan ja tavaroiden hahmottamisessa. Muistisairaalle henkilölle tuo vakautta, kun lattia on tummempi kuin seinät. Mattapinnat ovat oikea valinta muistisairaille ja hahmottamisongelmaisille henkilöille. Esimerkiksi kiilto lattiapinnassa voi tuoda vaikutelman, että lattia on liukas tai siinä on vettä. Kuvioinniltaan lattian tulisi olla mahdollisimman tasavärinen. Mm. luonnolliset puulattiakuviot ovat turvallinen valinta muistiystävälliseen kotiin.

Ulkoilusta hyvinvointia

Ulkoilu tukee fyysisen kunnon ylläpitämisen lisäksi myös mielen hyvinvointia. Tie kotoa sisältä ulos pihalle on tärkeä reitti, josta tulisi selvitä itsenäisesti omin avuin. Muistiystävällisessä pihassa on selkeitä kulkureittejä, joita pääsee kulkemaan myös apuvälineiden kanssa. Kulkureittien varrella on istuimia, jossa kulkija voi levähtää. Arkiset puuhastelut ovat hyvää kuntoutusta myös ulkona. Istutuslaatikot, joita voi käsitellä seisten tai istuen mahdollistavat, että myös huonompi kuntoinen ”puutarhuri saa kätensä multaan”. Haravointi ja pihan lakaisu ovat lähes kaikille tuttua puuhaa ja siihen on helppo ryhtyä, kun oikeanlaiset välineet ovat helposti saatavilla. Pihan hoitoon liittyvät työt antavat tekijälleen liikunnan lisäksi myös merkityksellisyyden tunteen. Jokainen meistä haluaa olla hyödyllinen.

Täyttä elämää

Ulkoilu pihapiirin ulkopuolella, kaupassa käynnit ja harrastuksiin osallistumiset kuuluvat myös muistisairaiden ihmisten elämään. Sosiaalisten kontaktien kaventuminen on valitettava asia, joka tapahtuu liian helposti liian monelle muistisairausdiagnoosin saaneelle. Tässä on yhteiskunnallisesti paljon tehtävää. Häpeän poistaminen muistisairaudesta auttaisi myös ennakkoluulojen murtamisessa. Muistisairaudet ovat kasvava kansansairautemme ja kasvava muistisairaiden joukko tulisi ottaa huomioon infraa suunniteltaessa. Muutamia kuntia on herännyt tähän asiaan. Ne ovat huomioineet asian esimerkiksi uusia asuinalueita suunniteltaessa. Vieraita ihmisiä voi hämmentää muistisairaan henkilön outo käyttäytyminen, jos he eivät tiedä syytä. Avoimuus sairaudesta auttaa. Siitä voi kertoa lähipiirin lisäksi esimerkiksi naapureille ja lähikaupan henkilökunnalle, jotta he osaavat ottaa asian huomioon ja oivaltaa paremmin, koska muistisairas asiakas tarvitsee apua. Pääsääntöisesti ihmiset ovat ymmärtäväisiä ja auttavaisia, kun tietävät mistä on kysymys.

Muistiystävällisen ympäristön tavoitteena on elämänlaadun ylläpitäminen.

Välittävässä ympäristössä on kyse elämästä ja asumisesta, elinvoimaisuuden ja ihmisen olemassaolon arvostamisesta ja tunnustamisesta – elämisen ilmapiiristä, jossa muistisairasta ihmistä rohkaistaan nauttimaan kaikesta siitä mihin hän kykenee. – Kirjasta ”Yötaivaan toivo”

Halutessasi lukea lisää muistiystävällisestä ympäristöstä, voin suositella Yötaivaan toivo – kirjaa. Pääset tutustumaan kirjaan tästä

Muistifysio blogi

Mitä huomioida hoivakalusteita valittaessa?

Koti on yksilöllinen jokaiselle. Se, mikä tekee Sinulle kodin, ei tee sitä välttämättä toiselle. Keskeistä onkin miettiä, mitä viestitämme hoivakodin ympäristöllä ja sisustuksella? Ketä palvelevaksi ympäristö on suunniteltu ja kalusteet valittu;tunteeko ihminen itsensä tervetulleeksi? Voimmeko tukea ihmisen omatoimisuutta kalustevalinnoilla?

Lue lisää »
muuttunut käyttäytyminen
Muistifysio blogi

Muistisairaan ihmisen muuttunut käyttäytyminen

Kuvittele itsesi makaamaan sängylle. Heräät ja et oikein tunnista paikkaa, jossa olet. Yrität nousta ylös, mutta kehosi ei tunnu tottelevan. Huomaat myös olevasi sängyn kaiteiden ympäröimänä. Et pääse nousemaan. Huoneen ovi avautuu ja sisään astu kaksi henkilöä.

Lue lisää »
ikääntyneen kengät
Muistifysio blogi

Ikääntyneen kengät

Jalkapohjat ja jalat ovat keskeinen viestin välittäjä sopeuttaessamme liikkumistamme ympäristöön. Jaloistamme lähtee jatkuvasti viestejä aivoihin, jotka saadun palautteen perusteella ohjaavat kehomme toimintaa. Millainen jalkine tukee tasapainon säilymistä ja edistää jalkaterveyttä?

Lue lisää »