Muistisairauksien fysioterapia

Muistisairauksien fysioterapian on keskeinen osa muistisairaan ihmisen hoitoa ja liikkumis-ja toimintakyvyn tukemista. Fysioterapialla, ja aktiivisella arjella, voimme pitää yllä muistisairaan ihmisen liikkumis- ja toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Sänkyvankeus ei kuulu muistisairauteen. Kirjoitin muistisairauksien fysioterapiasta aiemmin blogiin toimintakykykartoituksen näkökulmasta, lukaise teksti tästä. Tässä kirjoituksessa syvennytään muistisairauksien fysioterapiaan ja sen erityispiirteisiin.

Muistisairauksien fysioterapian tavoitteet

Muistisairauksien fysioterapian keskeisenä tavoitteena on ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, olemassa olevien voimavarojen- ja elämänlaadun tukeminen. Fysioterapia on yksi keskeisistä tekijöistä oman näköisen elämän toteuttamiselle ja mielekkään arjen elämiselle. Fysioterapeutin ammattitaitoa on fyysisen toimintakyvyn arviointi, fysioterapian suunnittelu ja toteutus sekä seuranta. Fysioterapia lähtee aina muistisairaan ihmisen tarpeista ja tavoitteista- keskeistä on merkityksellisyys. Merkityksellisyyden kautta löytyy paremmin myös motivaatio liikkumiseen. Fysioterapeutti arvioi myös apuvälinetarvetta ja huomioi rakennetun ympäristön merkityksen toimintakyvyn tukemisessa. Etenevissä muistisairauksissa on keskeistä toiminta- ja liikkumiskyvyn kartoittaminen; täten voimme vastata ihmisen sen hetkisiin tarpeisiin. Usein tarpeet ja sen myötä fysioterapian sisältö muokkautuvat sairauden edetessä.

Keskiössä on perusliikkumisen tukeminen

Muistisairaan ihmisen fysioterapiassa on keskeistä pitää yllä kehonhahmotusta, liikkuvuutta, lihasvoimaa ja tasapainoa. Hyvin keskeisessä roolissa on perusliikkumisen taitojen ylläpitäminen. Perusliikkumisella tarkoitetaan ihmisen jokapäiväisiä toimintoja kuten pukeutumista, kävelyä, sängystä ylösnousua, tuolille istuutumista ja tuolilta nousemista. Perusliikkumisen voi ajatella koostuvan luonnollisista liikemalleista eli perusliikkumisen elementeistä kuten painonsiirroista, eteenkallistuksesta, selkärangan kierrosta ja kehon keskilinjan ylittämisestä. Selkärangan kierto ja kehon keskilinjan ylittäminen ovat yksi edellytys muun muassa sängystä ylösnousulle, pukeutumiselle ja ruokailulle.   Fysioterapiassa huomioidaan edellä mainitut tekijät ja muodostetaan näistä yhdessä muistisairaan ihmisen ja hänen lähipiirinsä kanssa toimintakykyä ja sitä kautta elämänlaatua tukeva kokonaisuus.

Kyky ylittää kehon keskilinja on keskeinen monessa perusliikkumisen toiminnossa. Jos kehon keskilinjan ylittäminen yläraajalla ei onnistu, ei ihminen pysty omatoimisesti esimerkiksi tuoda lusikkaa suuhun tai tehdä muita kehon keskilinjan hahmottamista ja ylittämistä vaativia toimintoja.

Fysioterapia muistisairauden eri vaiheissa

Ihanteellista olisi, että muistisairas ihminen ja hänen lähipiirinsä pääsisivät fysioterapeutin ohjaukseen ja toimintakyvynkartoitukseen jo ennen kuin varsinaisia muutoksia liikkumis- ja toimintakyvyssä ilmenee. Fysioterapeuttia konsultoidaan usein vasta, kun selkeitä muutoksia on jo havaittavissa. Puhun paljon sen puolesta, että fysioterapeutin tulisi olla järjestelmällinen osa Suomen muistipoliklinikoiden toimintaa. Tällä hetkellä muistipoliklinikoilla toimii pääsääntöisesti lääkäri-muistihoitaja-työpari, mutta ei fysioterapeuttia. Muistisairas ihminen ja hänen läheisensä hyötyisivät fysioterapeutin ohjauksesta ja arvioinnista heti diagnoosin saamisen jälkeen. Tällaisella toimintamallilla saisimme heidät fysioterapeutin seurantaan riittävän ajoissa ja tiedon jakaminen niin fysioterapian kuin liikunnan hyödyistä mahdollistuisi paremmin.

Etenevissä muistisairauksissa tyypillisiä liikkumiseen heijastuvia kehon muutoksia ovat kehon jäykistyminen, kehon hahmotuksen heikentyminen, lihasvoiman- ja tasapainon heikentyminen sekä koordinaation ja liikkeen suunnittelmallisuuden haasteet. Tästä voit lukea lisää aiemmasta kirjoituksesta. Muistisairauden edetessä liikkumiskykyyn heijastuvat kehon muutokset usein etenevät ja fysioterapialla sekä liikunnalla voimme hidastaa näitä muutoksia. Fysioterapiasta on hyötyä myös sairauden myöhäisemmissä vaiheissa jos omatoiminen liikkuminen vaikeutuu ja tukea tarvitaan enemmän. Fysioterapeutti ohjaa omaisille ja/tai hoitohenkilökunnalle toimintakykyä ja perusliikkumista ylläpitäviä ohjaustapoja, tukee kehonhahmotuksen ylläpysymisessä ja ohjaa esimerkiksi nivelten jäykistymisen ja -kontraktuurien ennaltaehkäisyssä. Saattohoitovaiheessa fysioterapeutti voi tukea muistisairasta ihmistä muun muassa asentohoidollisin keinoin. Tällä voidaan edesauttaa hengitystä, ennaltaehkäistä painehaavaumia ja kipuja. Kosketus on lisäksi tärkeä työkalu, jolla voidaan tukea kehonhahmotusta, rauhoittaa ja tuoda hyvää oloa. Kosketus on keskeinen muistisairaan ihmisen hoidon väline sairauden jokaisessa vaiheessa. Tässä kunnioittaen toki ihmisen omaa toivetta tulla kosketuksi.

Vinkkejä muistisairaan ihmisen fysioterapiaan

Seuraavassa on nostettu muutamia keskeisiä piirteitä, jotka on tärkeä huomioida muistisairaan ihmisen fysioterapian sisällössä. Painotan vielä, että tarkka toimintakyvyn kartoitus on keskeisessä roolissa. Tällöin voimme rakentaa fysioterapia sisällön liikkumis-ja toimintakykyä tukevaksi ja valita sopivan haastavat harjoitteet. Liian haastavat tai liian helpot harjoitteet voivat turhauttaa. Haluan vielä painottaa harjoittelun mielekkyyttä ja tarvelähtöisyyttä. Jos ihminen on esimerkiksi pelannut ikänsä jalkapalloa, voimme rakentaa fysioterapian jalkapalloharjoittelun ympärille. Luovuus, mielikuvitus ja muistisairaan ihmisen historian tunteminen ovat valtti!

Muista huomioida seuraavia asioita muistisairaan ihmisen fysioterapiassa:

• Perusliikkumisen tukeminen ja luonnollisten liikemallien ylläpitäminen
  • Mieti fysioterapian sisältö siten, että sisällytät tekemiseen perusliikkumisen elementtejä kuten:
    • Vartalon kiertoja, ylävartalon eteenkallistusta, ojennusta ja koukistusta.
    • Keskilinjan hahmottamista tukevia harjoitteita, kuten keskilinjan ylittämistä ja ristikkäisten raajojen yhteistyötä.
    • Painonsiirtoja eri alkuasennoissa
• Kehonhahmotuksen tukeminen
  • Kosketus ja kehon osien nimeäminen
  • Eri suuntiin liikkuminen

Fysioterapialla ja liikunnalla voimme pitää liikkumis- ja toimintakykyä sekä hidastaa sen heikentymistä. Liikunta edistää aivojen verenkiertoa ja sen on tutkimuksissa todettu hidastavan muun muassa Alzheimerin taudin etenemistä. Fysioterapian ja liikunnan hyödyt eivät rajoitu vain liikkumis-ja toimintakyvyn tukemiseen, vaan niillä on usein positiivisia vaikutuksia esimerkiksi muistisairaan ihmisen muuttuneeseen käyttäytymiseen ja mielialaan.

Sänkyvankeus ei kuulu muistisairauteen – liikkumis- ja toimintakykyä voidaan ylläpitää sairaudesta huolimatta.