Muistisairaan apuvälineitä

Kaupallinen yhteistyö yrityksen CareCare Oy kanssa.

Missä olen? Mitäs minä olin juuri tekemässä? Otinko lääkkeeni? Mitä jos lähden ulos ovesta ja eksyn? 

Muistisairauteen sairastunut ja hänen läheisensä kohtaavat usein uudenlaisia arjen haasteita. Oma koti on toisaalta tuttu ja turvallinen – toiminnan ja aktiivisuuden kehto. Tutut paikat ja rutiinit auttavat toimimaan. Toisaalta; koti voi sisältää useita passivoitumisen ja vaaran paikkoja. Omatoimisen ja aktiivisen arjen tueksi on onneksi saatavilla monipuolisesti apuvälineitä.  Apuvälineiden käytön tavoitteena tulisikin olla aktiivinen, osallistava ja turvallinen arki. Kukapa meistä ei haluaisi pystyä toimimaan ja tekemään asiat mahdollisimman pitkälle itse. 

Oikein valitut apuvälineet lisäävät muistisairaan osallisuutta ja omatoimisuutta sekä aktiivisuutta ja turvallisuutta. 

Lihakset vahvistuvat liikkeellä, toimintakykyä tuetaan toimimalla ja omanarvon tuntoa vahvistetaan osallistumalla. On ensiarvoisen tärkeää, että muistisairaudesta huolimatta mahdollistamme monipuolisin keinoin oman näköisen ja aktiivisen arjen.  Omatoimisuus mahdollistuu, kun annamme muistisairautta sairastavan toteuttaa arjessa hänelle itselleen tuttuja ja tyypillisiä liikemalleja. Apuvälineiden oikeanlaisella käytöllä ja ympäristön hyvällä suunnittelulla tämä on mahdollista. Apuvälineitä on saatavilla monipuolisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin kuten:

-Muistia ja muita kognitiivisia toimintoja tukevia apuvälineitä
-Liikkumisen apuvälineitä
-Siitymistä helpottavia apuvälineitä
-Turvallisuutta lisääviä apuvälineitä
-Aikaan ja paikkaan orientoitumista tukevia apuvälineitä 

Muistisairaille sopivia apuvälineitä

Erilaisia apuvälineitä on olemassa paljon. Muistisairauden kohdatessa tyypillisiä haasteita arkeen tuovat muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen, kuten hahmottamisen ja toiminnan ohjauksen haasteet. Lähimuisti heikkenee ja asioiden mieleen painaminen sekä -palauttaminen ei onnistu. Otinko jo lääkkeeni? Mitäs olin menossa tekemään, kun kävelin olohuoneeseen? Lisäksi vuorokausirytmi alkaa usein häilyä ja aikaan sekä paikkaan orientoituminen vaikeutuu. Missä olen? Mikä vuorokaudenaika nyt on?

Muistin tueksi kannattaa kotona käyttää esimerkiksi vihjelappuja, muistuttajia ja sähköisiä lääkerasioita. Vuorokausikalenteri auttaa orientoitumaan paikkaan ja aikaan.

Huomioitavaa on, että muistin ja hahmottamisen haasteet voivat vaikuttaa onnistuneeseen apuvälineiden käyttöön. Mikäli henkilö ei itse enää hahmota, miksi, mihin ja miten apuvälinettä käytetään, on tärkeää, että apuväline ei vaadi käyttäjältään erityisiä toimenpiteitä eikä apuväline aiheuta hämmennystä. Huomioitavaa on myös, että etenevissä muistisairauksissa apuvälinetarpeet muuttuvat sairauden edetessä.

Ympäristön hahmottamista voidaan tukea kiinnittämällä huomioita muun muassa väreihin ja tummuuskontrasteihin. Muistisairaille pisimpään erottuvia värejä ovat punainen, oranssi ja keltainen. Väreillä voi korostaa yksityiskohtia kuten wc-istuinta valiten wc:n renkaan tai wc-korokkeen väriksi jonkin edellä mainituista väreistä.

Turvallisuuden tunne on kaiken perusta

Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat keskeinen tekijä tarkasteltaessa muistisairaan arkea – niin koti kuin hoivaympäristössä. Kotiympäristössä kohtaamiani suurimpia huolenaiheita ovat usein paloturvallisuus, eksyminen ja kaatuminen. Paloturvallisuutta voidaan kotioloissa lisätä esimerkiksi liesivahdin ja pistorasioihin asetettavien ajastimien avulla. Eksymisen näkökulmasta voidaan oveen asettaa hälytin, joka ilmoittaa halutulle taholle, mikäli ulko-ovi avataan. Saatavilla on myös GPS  -paikantimia, joiden avulla eksynyt voidaan paikantaa. Ranteessa pidettävä turvapuhelin, matto- ja/tai vuodehälytin tuovat turvaa kaatumisriskin näkökulmasta. Näin muutamia mainitakseni. 

Turvallisuuskysymyksiin liitetään usein kaatuminen, joka on pelätty tapahtuma. Liukastuminen ja kompastuminen ovat tyypillisimpiä kaatumiseen johtavia tekijöitä ja etenkin märkätilat ovat usein haasteen paikkoja.  Kaatumista ehkäiseviä ja turvallisuuden tunnetta lisääviä käteviä pienapuvälineitä voi suositella käytettäväksi. Märkä- ja kuivatiloissa pitoa lisää esimerkiksi pitosukka ja kitkanauha. Nämä toimivat hyvin myös avustustilanteissa, mikäli avustettavan jalat meinaavat luistaa alustalla.  

Tukeva ja luistamaton kontakti alustaan on ehdottoman tärkeä tekijä aktiivisuuden ja turvallisuuden näkökulmasta

Kitkanauha sopii hyvin lyhyisiin siirtymisiin esimerkiksi vuoteesta pyörätuoliin siirryttäessä ja asennon vaihtoon vuoteessa. Kävelyn ajaksi taas suositellaan valittavaksi käyttöön Pitosukka. Kitkanauha sopii käytettäväksi myös kädessä lisäämään kitkaa mitä erilaisimmissa tilanteissa kuten purkin avaamisessa.

Kitkanauha sopii käytettäväksi myös kädessä lisäämään kitkaa mitä erillaisimmissa tilanteissa

Pitosukka on toiselta nimeltään “uudenlainen jarrusukka” ja sen voi pukea villasukkien päälle eli villasukista nauttiminen mahdollistuu ilman pelkoa liukastumisesta. Mikäli yöllinen liikkuminen tuntuu aiheuttavan vaaratilanteita, voi Pitosukan pukea valmiiksi jo illalla, joten sitä ei tarvitse muistaa laittaa jalkaan sängystä noustessa. Liiketunnistimella toimiva yövalaistus helpottaa yöllä liikkumista, kun valoa ei tarvitse muistaa laittaa päälle. Pitosukan osalta huomioitava asia on; mikäli henkilön askel on laahaava, ei Pitosukka sovellu tällöin kuivalla maalla käytettäväksi tarrautumisriskin vuoksi. Kosteissa tiloissa Pitosukkaa suositellaan käytettäväksi tässäkin tapauksessa.

Pitosukka voidaan käyttää esim. suihkutiloissa ehkäisemään liukastumisia ja liukastumisen pelkoa

Kaatumisen ehkäisyyn on toki vaikuttamassa useita eri tekijöitä. Palaan näihin myöhemmin erillisessä blogikirjoituksessa. 

Liikkumisen ja siirtymisen apuvälineitä

Muistisairauden myötä liikkumis- ja toimintakyky heikkenee. Tämä ei tosin ole automaatio vaan voimme hidastaa tätä muutosta kuntoutuksella. Jossain kohdin eteen saattaa kuitenkin tulla tilanne, jolloin liikkumisen vaikeutuu. Liikkumisen apuvälineen kuten rollaattorin käyttöönotto on ajankohtaista, kun liikkuminen ilman tukevaa apuvälinettä ei ole turvallista. Liikkeelle lähtöä voi helpottaa korokkeilla, kuten wc-istuimen korokkeella ja sängyn/tuolin jalkojen korokkeella. Näitä saa usein ainakin lyhytaikaiseen lainaan oman kunnan apuvälinelainaamosta. 

Kävelyn ohjaamisessa ja myös siirtymisissä kätevä apuväline on siirto/talutusvyö, joka asetetaan tukevasti avustettavan lantion kohdalle. Avustettavaa ei saisi koskaan nostaa esimerkiksi kainaloista ja housun kauluksesta, mikäli tällaiselle tuntuisi olevan tarve, kannattaa ottaa käyttöön siirto/talutusvyö.

Mikäli eteen tulee tilanne, että siirtymiset eivät enää onnistu ilman avustusta, on apuvälinein mahdollista aktivoida avustettavaa ja keventää avustajan työtä. Siirtymisen apuvälineitä on saatavilla monenlaiseen käyttötarpeeseen ja näistä on tärkeä löytää itselle sekä avustajalle sopiva apuväline. Siirtymisen apuvälineitä ovat esimerkiksi:

-Liukulauta
-Seisomanostimet ja siirtolaitteet
-Seisomanojanostimet
-Potilasnostimet
-Kääntölevyt ja pystyvarrelliset kääntölevyt

Siirtymisen avustamisessa tulee huomioida aina turvallisuus, mukavuus ja se, että käytämme mahdollisimman paljon avustettavan omaa aktiivisuutta siirtymistilanteissa. Mikäli sinulla on siirtymistilanteissa haasteita avustettavan jalkojen luistamisen tai oman otteesi pidon kanssa, artikkelissa aiemmin mainitsemaani pitosukkaa tai kitkanauhaa kannattaa kokeilla tukemaan siirtymistä.

Näen, että avustaja on potilassiirtotilanteissa ennemminkin ohjaaja kuin avustaja tai siirtäjä. Ohjaajan tehtävä on löytää avustettavan omat voimavarat ja ohjata häntä käyttämään niitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Voit lukea lisää muistisairaiden apuvälineistä esimerkiksi täältä:

Apuvälineet ja dementia Pohjoismaissa.Muistia ja muita kognitiivisia toimintoja tukevia apuvälineitä dementoituvan ihmisen arjessa. 2008. Gummerus Kirjapaino. Sähköinen versio paina tästä

Arjen älykkäät välineet. Opas ikääntyneiden kotona asumisen tueksi. Sähköinen versio paina tästä

Muistifysio blogi

Mitä huomioida hoivakalusteita valittaessa?

Koti on yksilöllinen jokaiselle. Se, mikä tekee Sinulle kodin, ei tee sitä välttämättä toiselle. Keskeistä onkin miettiä, mitä viestitämme hoivakodin ympäristöllä ja sisustuksella? Ketä palvelevaksi ympäristö on suunniteltu ja kalusteet valittu;tunteeko ihminen itsensä tervetulleeksi? Voimmeko tukea ihmisen omatoimisuutta kalustevalinnoilla?

Lue lisää »
muuttunut käyttäytyminen
Muistifysio blogi

Muistisairaan ihmisen muuttunut käyttäytyminen

Kuvittele itsesi makaamaan sängylle. Heräät ja et oikein tunnista paikkaa, jossa olet. Yrität nousta ylös, mutta kehosi ei tunnu tottelevan. Huomaat myös olevasi sängyn kaiteiden ympäröimänä. Et pääse nousemaan. Huoneen ovi avautuu ja sisään astu kaksi henkilöä.

Lue lisää »
ikääntyneen kengät
Muistifysio blogi

Ikääntyneen kengät

Jalkapohjat ja jalat ovat keskeinen viestin välittäjä sopeuttaessamme liikkumistamme ympäristöön. Jaloistamme lähtee jatkuvasti viestejä aivoihin, jotka saadun palautteen perusteella ohjaavat kehomme toimintaa. Millainen jalkine tukee tasapainon säilymistä ja edistää jalkaterveyttä?

Lue lisää »